fiogf49gjkf0dOllilan työryhmän esittämä km-veromalli rankaisee erityisesti vantaalaisia."> fiogf49gjkf0dOllilan työryhmän esittämä km-veromalli rankaisee erityisesti vantaalaisia." />

Kilometrivero rankaisee Vantaalla

Vesa Pajula, julkaisu 18.12.2013
fiogf49gjkf0d



Ehdotettu kilometriveromalli rankaisee erityisesti vantaalaisia
 

Kuten julkisuudesta olemme lukeneet, liikenneministeriön ja ministeri Kyllösen (vas.) asettama Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittävä työryhmä – paremmin tunnettu nimellä Jorma Ollilan työryhmä – jätti raporttinsa 16.12.2013.

Keskustan ”luottomies” ja työryhmän vetäjä Jorma Ollila on mm. Royal Dutch Shellin, maailman suurimman öljy-yhtiön, hallituksen puheenjohtaja. Taustana työryhmän työlle toimi ennustus autoiluun liittyvien verotulojen vähenemisestä autojen käyttäessä yhä vähemmän öljypohjaisia polttonesteitä. Työryhmä kuitenkin itse listaa synnyttämisensä syitä mm. seuraavilla lauseilla ”autoilun verotus voisi olla tehokas liikennepoliittinen työkalu, jonka avulla voitaisiin ohjata ja tehostaa liikennejärjestelmän käyttöä sekä vähentää liikenteen ympäristöhaittoja” ja ”tekniikan kehittyminen ja älyliikenteen lisääntyminen antavat mahdollisuuden muuttaa autoilun verotusta entistä enemmän kohti oikeudenmukaista, käytön mukaista verotusta”.

Työryhmä päätyi ehdottamaan uudenlaisen veromallin käyttöönottoa, kilometriveroa. Veron määrään ei vaikuta kuinka paljon öljypohjaisia polttoaineita auto käyttää. Vero edellyttää satojen miljoonien investointeja kansalaisia seuraaviin GPS-paikantimiin, paikantimien vaimentimiin, järjestelmän ylläpitopalkkoihin ja ei ehkä kalliina, mutta huvittavana kuriositeettina kyltteihin jokaiselle tielle kilometrimaksualueen merkinnästä. Kilometrivero olisikin maamme kallein ja mahdollisesti monimutkaisin verojärjestelmä, hukaten vähimmilläänkin jopa 6.5 % vuotuisesta kertymästään järjestelmän ylläpitoon. Vastaava hukka on polttoaineverolla 0,01 %. Järjestelmä myös suosisi autoveron alenemisen ja suhteellisen verotuksen muuttumisen kautta ennen kaikkea suuria, paljon polttoainetta käyttäviä autoja suhteessa ympäristö- ja lompakkoystävällisempiin autoihin.

Veromalli myös jakaa maan kaupunkialueisiin (mm. koko pääkaupunkiseutu) ja halvemman taksan haja-asutus ja maaseutualueisiin. Suurimmalla porrastuksella maaseudulla maksettaisiin ¼ vähemmän kilometriveroa kuin kaupunkiseudulla, perusteena julkisen liikenteen puute. Kilometriveromalli ei korvaa ns. ruuhkamaksuja, jotka Helsingissä saatetaan ottaa tulevaisuudessa käyttöön joka tapauksessa, eikä kilometriveromalli ota kantaa yli 600 miljoonaa euroa valtiolle maksavaan työmatkavähennykseen, jonka perimmäiseksi tarkoitukseksi on kai muodostumassa haja-asutusalueilla asumisen tukeminen. Käytännössä km-veromalli vähentäisi autoilun kustannuksia maaseudulla ja lisäisi kaupunkialueilla.

Vantaalle ja Vantaalaisille ehdotettu malli on mahdollisimman huono. Nimenomaan Vantaalla on suuri* määrä yksityisautoja per asukas. Lisäksi Vantaa tukee julkista liikennettä huomattavilla summilla (2,19 € per nousu 2011). Vantaa on muodoltaan ja keskuksiltaan rakentunut siten, että useimmissa perheissä autoa tarvitaan niin työ- kuin kauppamatkoihin. Koko Vantaan ja sen ympäröivien alueiden kuuluessa suurimpaan maksuluokkaan, julkisen liikenteen tuen ollessa valmiiksi suuri ja kuitenkin riittämätön, kaupunkirakenteen ollessa hajaantunut ja mahdollisten ruuhkamaksujen voidessa entisestään lisätä Helsinkiin suuntautuvien matkojen kustannuksia ei voi kuin päätyä ajatukseen, että mahdollinen kilometrivero rankaisee Vantaata poikkeuksellisen kovalla kädellä. Oma tarinansa on yksityisyyden suoja ja liikkumisen verotuksen vaikutus yleiseen talouden toimeliaisuuteen.


* Vantaa 0,74/asukas, Espoo 0,61/asukas, Kerava 0,66/asukas


Vesa Pajula

Twitter: @VesaPajula @VantaanKokoomus #kmvero

Avainsanat: verotus; kilometrivero; autoilu